Vuosi on vaihtunut 1999. Eilen olin ensimmäistä kertaa täällä Jumalanpalveluksessa. Kirkko oli ihan täynnä ihmisiä, osa joutui istumaan ulkonakin. Onneksi tähän olitiin varauduttu ja kovaääniset pauhasivat ulos asti. Kirkon menot kesti lähes kolme tuntia, istumalihaksia kysyttiin. Musiikki oli mukaansa tempaavaa, neljä kuoroa lauloi ja tanssi ja taputti ryhmissä. Kirkko kansa oli täydestä sydämestä mukana musiikissa.Kesken kirkonmenojen viereeni uskaltautui istumaan pieni poika. Hän ruskeilla isolla silmillään tapitti ferentseä ja vähitellen uskaltautui tulemaan lähemmäs ja lähemmäs.En ehkä ollut niin pelottava valkonaama. Kirkon menojen jälkeen joimme Mirjan ja Heidin kanssa kirkkokahvit terassilla ja nautimme samalla auringosta. Eilen oli lämmin ja aurinkoinen päivä. Oli ihan hiki!

Tänä aamuna sain aikaisen herätyksen. Puoli seitsemän maissa oven takaa alkoi kuulua valtavaa rummutusta ja tyttöjen iloista laulua. Menin ovelle ja siellä seisoi kuusi iloista tyttöä tuomassa uuden vuoden toivotusta. Näitä tyttölaumoja kävi aamun aikana neljä ja pokia myös. Pojat eivät laulaneet. He jakoivat omia piirustuksiaan. Lapsille annettiin vähän rahaa. Nyt minulla on kasa piirustuksia pöydälläni ja kaikki ovat lähes samanlaisia, uuden vuoden kukkasia.

Tänään otan lunkisti ja huomenna suuntaan aamulla käännöstoimistolle jatkamaan töitä.